tiistai 27. lokakuuta 2015

TULEVAISUUDEN TRENDIT

LUONTOMATKAILU

Maaseutu ja luonto voidaan nähdä vastakohtana kiireiselle kaupunkielämälle. Monet matkailijat haluavat lomallaan nauttia maisemista, aktiviteeteista ja kulttuurista, mitä ei kaupungeissa ole tarjolla. Tätä kaupunkien ulkopuolelle suuntautuvaa matkailua kutsutaan usein luonto- tai maaseutumatkailuksi.
Maaseutumatkailua voidaan pitää yhtenä osana luontomatkailua. Maaseutumatkailu käsittää muun muassa matkailun ihmisen luomassa maaseutuympäristössä, kun puolestaan luontomatkailusta puhuttaessa keskitytään luonnon tarjoamiin matkailumahdollisuuksiin.
Luonto- ja maaseutumatkailu tuovat tärkeitä tuloja ja työpaikkoja monille alueille niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Luonto tarjoaa monia ainutlaatuisia resursseja hyödynnettäväksi matkailussa ja erinomaisen kilpailuedun monille alueille. Lähde





Nousevia trendejä ovat kaikki erikoinen mitä löytyy harvemmista paikoista eikä ihmiset näe näitä asioita päivittäin arjessa. Mitä laajemmin yrittäjä markinnoi tuotepalveluaan sitä suurempi todennäköisyys on että asiakkaiden määrä kasvaa, mm. Suomessa vetäviä juttuja ovat Lappi ja revontulet. Lappia markkinoidaan maailmanlaajuisesti matkailukohteena ja se kerää vuosittain paljon ulkomaalaisia esimerkiksi Kiinasta, Japanista ja Venäjältä. 




Mielestäni luonnon hyödyntäminen matkailussa on hyvä idea kunhan siinä ei samalla vahingoiteta luontoa.


LIIKUNTAMATKAILU

En löytänyt netistä yhtäkään liikuntamatkailuun liittyvää sivua joten tähän osioon jaan omia ajatuksiani. Luulen että niinkuin luontomatkailussakin, liikuntamatkailussakin kiinnostaa kaikki erikoinen ja jos ei vielä kiinnosta paljoa niin alkaa kiinnostamaan ihmisiä. Fitness ja terveellinen elämäntapa on noussut pinnalle ja sitä esiintyy paljon mm. telkkarissa.


HYVINVOINTI- JA TERVEYSMATKAILU

Hyvinvointimatkailu on nouseva trendi maailmalla. Kiireestä on tullut monille elämäntapa, jonka vastapainoksi kaivataan rentoutumista, hyvää oloa sekä fyysistä ja psyykkistä tasapainoa. Lisääntynyt vapaa-aika ja yleinen vaurastuminen mahdollistavat hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen käytön. Myös väestön ikääntyminen kasvattaa hyvinvointimatkailupalvelujen kysyntää.
Hyvinvointimatkailun lisäksi puhutaan terveys- ja terveydenhoitomatkailusta. Terveysmatkailuun liittyvät perinteisesti sairauksien parantamiseen tai terveyden ylläpitämiseen liittyvät syyt, kun taas hyvinvointimatkailun taustalla on oman hyvän olon ja terveyden kokonaisvaltainen edistäminen. Hyvinvointimatkailuun yhdistetään usein myös tietynlainen luksuksen kokeminen.
Luonnon merkitys holistisen hyvinvoinnin edistäjänä on yhä tärkeämmässä roolissa tämän päivän hyvinvointimatkailun sisällöissä. Tästä syystä perinteisten hemmotteluhoitojen rinnalle ovat nousseet luontoon ja luontokokemukseen liittyvät tuotteet ja palvelut. Lähde
Hyvinvointi- ja terveysmatkailun suuria vetäjiä ovat ulkomaan rantalomat ja Suomessa pääosin kylpylät. 




RUOKAMATKAILU

Ruokamatkailu on ollut maailmalla nousussa jo jonkun aikaa. Kiinnostus ruokaa kohtaan on ylipäänsä kasvanut, mikä näkyy ruokaan liittyvien blogien, tv-ohjelmien ja lehtien kirjossa. Ruokamatkailun sisälle on jo kehittynyt omia trendejä, kuten slow food. Ruokatrendit, kuten luomun ja pientuottajien, suosiminen näkyvät myös ruokamatkailussa. Myös erikoisuuksia on nähty ruokamatkailun saralla. Näitä ovat muun muassa ”pimeitä aterioita” tarjoavat ravintolat sekä Madventures sarjassa tarjoiltu Madcook-osio.
Ruoankulutus matkan aikana voidaan helposti sekoittaa ruokamatkailuun, minkä takia tarkempi määrittely on tarpeen. Ruokamatkailussa matkan ensisijainen tarkoitus on ruoka, mikä tarkoittaa vierailuja ruokanäyttelyissä, -messuilla, ravintoloissa tai muissa paikoissa, joissa ruuan maistaminen ja ruokaelämykset ovat keskiössä. Lähde





KULTTUURIMATKAILU


Alueellinen kulttuuritarjonta, rakennettu ja rakentamaton ympäristö, tapahtumat, tilaisuudet ja näyttelyt luovat perustan kulttuurimatkailulle. Kulttuurimatkailuun eivät kuitenkaan kuulu ainoastaan vierailut eri kohteissa ja menneisyyden monumenteilla, vaan siihen sisältyy myös matkakohteiden nykyisen kulttuurin ja elämäntavan kuluttaminen. Tässä mielessä kulttuurimatkailussa yhdistyvät aineelliset ja aineettomat kulttuurin sisältöresurssit, menneisyys ja nykyisyys, perinnematkailu sekä elämäntapa.
Kulttuurimatkailussa tapahtumien vetovoimalla on keskeinen merkitys. Festivaalit ja tapahtumat muodostavat merkittävän osan kulttuuritarjontaa, ja niiden järjestäminen vaatii sekä sisällöllistä että liiketoiminnallista osaamista. Tapahtumat ovat myös sosiaalisia ja kulttuurisia kokemuksia, joita jokapäiväinen elämä ei tarjoa.
Moni kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde on matkailullisesti vajaakäytössä. Samaan aikaan kulttuurikohteiden ylläpitäjät ovat yhä enemmän joutuneet etsimään ulkopuolista rahoitusta ylläpitoon. Tarvitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista tuotteistamista. Lähde
Omasta mielestäni kultturimatkailun trendikkyys ei välttämättä tule muuttumaan sillä tosi iso osa kulttuurimatkailusta liittyy historiaan joten kulttuurimatkakohteita on ollut jo kauan ja niistä ollaan oltu pitkään tietoisia.


SEIKKAILU-/EXTREMEMATKAILU

Extremematkailu on matkustamista jännittäviin ja sykettä ja adrenaliiniä nostattaviin paikkoihin. (luoliin, vuoret,aavikot, kanjonit, metsiin)
Myös jos ottaa osaa jännittäviin tapahtumiin, on sekin seikkailumatkailua.
Seikkailumatkailu on tällä hetkellä myöskin aika kallista mutta sekin on kasvava bisnes ja tulee yleistymään erittäin paljon. On siis osa heikkoa signaalia. Lähde




Tekstien lähteet on linkattu tekstien perään. Kuvien lähteet Pinterest.





tiistai 6. lokakuuta 2015

Kattauskilpailu arviointi

Suunnittelu

-Miten suunnittelu onnistui?

Jätettiin tavallaan suunnitteluosuus pois. Tai ainakin omasta hommasta että tein arvontalaput niinkuin ohje oli annettu ja muokkasin kaiken sopivaksi tekemästäni pohjasta.

-Mikä oli oma panoksesi suunnittelussa? Olisiko jotain pitänyt tehdä toisin?

Oma panos oli aika korkea sillä koin tekeväni työn osuudesta todella paljon. Olisi pitänyt tehdä muu viestintä kuntoon eli Pentikille ja Prismalle ne laput joissa informoidaan mistä on kyse. Ja aluksi olisi voinut suunnitella miten hommat hoidetaan.

-Missä ja miten suunnittelu tapahtui? (Mitä välineitä käytit suunnitteluun?)

Se ainoa vähäinen suunnittelu ja toteutus tapahtui koulussa ja Prismalla. Suunnittelimme pahvilaatikot kommunikoimalla yhdessä Inarin ja Nancyn kanssa. Välineinä toimivat vain tietokone tulostin ja paperi.

-Miten suunnitelma toteutui? Muokkautuiko se matkalla vai mitä tapahtui?

Hyvin toteutui. Ei oikeastaan. Vain kattausryhmillä muutettiin kattauksia ja tehtiin hienosäätöjä.

Yritysyhteistyö

-Miten kuvailisit omaa rooliasi projektissa? Olitko asiakaspalvelija vai palveluntuottaja vai itse yrittäjä? Perustele vastauksesi eli miksi sinusta tuntuu että olit jokin edellämainituista

Olin lähinna palveluntuottaja. Hoidin asioita kuntoon asiakkaita varten mutta juuri asiakkaiden kanssa tekemisissä olemiseen ei jäänyt paljoa aikaa.

-Mitä opit yritysyhteistyöstä?

Jokaisen ideaa on hyvä kuunnella.

-Mitä etua tai / ja hyötyä arvelet Prisman/Pentikin saaneen itselleen?

Positiivista ajattelutapaa kun yritykset lähti koulun kanssa juttuun mukaan.

-Mitä etua projektista oli oppilaitokselle?

Se toi näkyvyyttä.

Vuorovaikutus ja ryhmätyö

-Mikä oli roolisi ryhmässä?

Asettauduin hieman johtajan rooliin kun muut otti vähän laiskotellakseen.

-Oliko ryhmätyöskentelynne tasa-arvoista vai tekikö joku enemmän kuin muut?

Jotkut teki enemmän jotkut vähemmän. Kaikki kuitenkin tekivät jotain.

-Mitä parannettavaa ryhmänne työskentelyssä oli?

Ahkeruus ja oma-aloitteisuus puuttui joiltain lähes kokonaan.

- Otitko muut huomioon? Miten?

Otin, kuuntelemalla muiden ideat ja antamalla heidän toteuttaa omat hommansa omien suunnitelmiensa mukaisesti.

- Miten ja mitä kanavia pitkin vuorovaikutus toimi?

Kommunikoin kaikkien kanssa ja asiakkaiden kanssa myös papereille kirjoitetuin ohjein.

Asiakaspalvelu

- Miten oma toimintasi tuki asiakaspalvelutoimintaa?

Jaoin siinä niitä arpalipukkeita asiakkaille.

- Toimitko asiakaslähtöisesti ja asiallisesti asiakkaat huomioiden ja heitä kunnioittaen?

Kyllä. En käyttytynyt epäammattimaisesti. Tervehdin kohteliaasti asiakkaita ja otin heidät huomioon. En antanut työskentelyni häiritä asiakkaita.

- Kuka oli asiakas tässä projektissa?

Prisman asiakkaat. (Ja Pentikin)

- Millainen oli asiakaspalvelijan roolisi?

Vähän liian ujo mutta ystävällinen.

Viestintä

- Millaisia viestinnän välineitä käytitte?

Ihan paperilta luku viestintää lähinnä. Myöskin whatsappia ja suullista viestintää.

 - Keiden välillä viestintää tapahtui?

Meidän opiskelijoiden, asiakkaiden, Prisman työntekijöiden ja opettajan.

- Onnistuiko viestintä suunnitellusti?

Melkein. Olisi pitänyt tehdä tietolappu valmiiksi koululla muttemme tulleet ajatelleeksi asiaa.

- Oliko viestintämateriaalia riittävästi ja oliko se asianmukaista ja projektia tukevaa?

Ei aluksi mutta tilanne saatiin korjattua.

- Oliko ohjeistusta riittävästi ja miten se toimi?

Ks. ylempi vastaus

- Mitä tekisit toisin?

Tekisin sen lapun sinne arvontapöytään jo koululla.

Reflektio

- Miten projekti kokonaisuutena onnistui?

Mielestäni hyvin. Kattauksista tuli hienoja ja kommunikaatio sujui hyvin.

-Miten ryhmäsi onnistui?

Hyvin. Tehtävämme oli auttaa muita ja laittaa arvontalappu pöytä kuntoon.

-Mitä tekisit toisin?

Kannustaisin ryhmäläisiä enemmän työn tekoon. Olisin myöskin lukenut ohjeet tarkemmin sillä en tiennyt olevanikin pentikin ryhmässä.

- Mitä hyvää ja mitä huonoa?

Kaikilla ei ehkä ihan iin paljoa kommunikaatio pelannut mutta saatiin homma silti hyvin hoidettua.

- Mitä taitoja opit?

Vuorovaikutusta ja asiakaspalvelua. Täsmällisyyttä kattausten suhteen.

- Mitä olisit kaivannut lisää?

Ruokaa.

maanantai 5. lokakuuta 2015

Maakunta arvostelut

Pohjois-Karjala (Pinja)

Pinja oli valmistautunut työhön hyvin ja puhui selkeästi. Tietoa oli paljon ja hyin linkkejä. Työ oli ulkonäöltään tosi hieno :)

Kainuu (Jenna)

Jenna puhui selkeästi ja kuuluvalla äänellä. Esitykseen olisi voinut ehkä harjoitella vähän enemmän jotta kertominen olisi sujunut luontevammin. Esitys meni kjuitenkin hyvin.
https://www.thinglink.com/scene/697682487274373120

Pohjois-Savo (Emilia)

Työstä huomasi että siihen oli käytetty aikaa. Emilia oli hyvin harjoitellut ja perehtynyt aiheeseen. Esitys oli tähänastisista paras mutta ehkä hieman pitkä.
https://www.thinglink.com/scene/695882948557144066

Keski-Suomi (Miisa)

Miisa oli opetellut juttuja ulkoa joten keskittyi myös yleisöön eikä tapittanut tietokoneen näyttöä kokoajan.

Satakunta (Jenica)

Jenica on aina vähän jännittänyt esitttämistä ja sen huomaa vieläkin, muuten esitys meni hyvin. Jenica oli tehnyt työn huolellisesti.
https://www.thinglink.com/scene/695893229022740482

Keski-Pohjanmaa (Janetta)

Janetan esitys oli hyvin valmisteltu ja huomasi että siihen oli panostettu.
https://www.thinglink.com/scene/695887269529124866

Pohjois-Pohjanmaa (Iida)

Iida olisi voinut puhua vähän kovempaa ja selvemmin. Linkkejä ei auennut eikä ollu oikeen semmosta tärkeetä tietoa.
https://www.thinglink.com/scene/695883585164410880

Kanta-Häme (Sonja R.)

Oli paljon tietoa ja selkeä puhe. Ehkä vähän liian suoraanluettu esitys mutta muuten hyvä.
https://www.thinglink.com/scene/701313012857831425

Etelä-Pohjanmaa (Eveliina T.)

Puhe oli selkeää ja tietoa oli hyvin. Sopivan paljon linkkejä ja videoita.

Uusimaa (Nancy)

Nancy oli ratkaissut esitysongelman hienosti kirjoittamalla blogiin esityksen! Esitys oli todella hyvä ja monipuolinen :) 

Lappi (Inari & Fady)

Jutusta ei oikein saanut selvää kumpi teki mitä vai tekikö ollenkaan, Fady ei osannut  kertoa oikein mitään. Homma olisi sujunut paremmin jos Fady ei olis solvannut niin paljoo Inkkua ja ne olis tullu keskenään paremmin toimeen. Mun mielestä työparille ei oo kiva sanoa että "ole hiljaa" jos toinen kertoo.

perjantai 2. lokakuuta 2015